LUOVUUDESTA KANNATTAVAA JA MITATTAVAA

By 12.9.2019Yleinen

(Alkuperäinen teksti Forbesin verkkosivuilla 21.08.2019)

Luovuuden ja sen rooli menestyvässä liiketoiminnassa on kiistaton. Silti luovuuden johtaminen ja täydellinen hyödyntäminen on edelleen valitettavan aliarvostettu voimavara. Mikä tekee tästä niin mutkikasta? Seuraavassa pureudun arvostetun suomalaisen edelläkävijän Janne Kyttäsen kirjoittamaan artikkeliin ja sen väitteisiin.

Yksi keskeisimmistä ongelmista Janne Kyttäsen mukaan, on ajatus siitä miten luovuutta pitäisi mitata ja määritellä. Jannen artikkeliin haastateltiin sataa 3D – tulostuksen parissa työskentelevää johtohenkilöä. Haastatteluiden perimmäisenä ajatuksena oli saada vastauksia siihen, mitä tämän kiistanalaisen ja monimutkaisen aiheen taustalla on. Vastakkain asetettiin luovuus (mielikuvitukseen liitettävä) ja innovaatio (toteuttava voima).

Kaikilta haastatteluun osallistuneilta kysyttiin kolme kysymystä:

  1. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeää luova ajattelu on yrityksellesi?
  2. Onko organisaatiossasi CCO  (ylimmällä tasolla työskentelevä luova johtaja) tai vastaava henkilö?
  3. Mitä eroa on innovaatiolla ja luovuudella?

Sadasta vastaajasta vain kolme vastasi ensimmäiseen kysymykseen luovuuden tärkeydestä arvosanalla 6 tai vähemmän. Muut 97% vastanneista luokitteli luovuuden merkittävyyden vastaamalla 8-10. Mielenkiintoista oli että vain yhdellä vastanneista yrityksistä oli henkilöstössään luova johtaja, joka yksin vastasi luovista tuloksista.

Näkemykset luovuuden ja innovaation eroista olivat valtaosin hyvin samankaltaisia. Innovaation miellettiin olevan helposti mitattavissa oleva konkreettisempi asia. Budjetoinnin ja resurssien fokusoinnin koettiin olevan suoraviivaisesti yhteydessä innovaatioon.

Luovuus ajateltiin kyvyksi hahmottaa maailmaa entuudestaan tuntemattomilla tavoilla uusien toimintamallien löytämiseksi sekä kyvyksi pystyä löytämään yhteyksiä näennäisesti toisiinsa liittymättömien asioiden välillä.

Luovuus mielletään helposti joksikin mystiseksi, abstraktiksi käsitteeksi, jonka määritteleminen on vaikeaa ja mittaaminen lähes mahdotonta. Siitä tulee jotain, mistä kaikki kyllä puhuvat ja saattavat jopa kirjoittaa sen työnsä kuvaukseen- kuitenkin harva on kartalla, mitä luovuus todellisuudessa on.

Usein ongelmaksi muodostuu se että organisaatiossa yritetään löytää tehokkaita tapoja mitata luovuutta ilman että sijoitetaan luovien toimintojen resurssien rakentamiseen. Yksinkertaisesti luovuuden puute tai kyvyttömyys ymmärtää sitä ovat suurimmat syyt siihen miksi luovuuden tärkeyttä voimavarana ei täysin ymmärretä. Ongelmakohtana pidetään sitä, kuinka perustella luovan henkilön kustannukset ja miten nämä kustannukset tulisi suhteuttaa tulokseen.

Luovuuden mittaamisen ongelmallisuutta voidaan helpottaa hiukan seuraavilla esimerkeillä ajatuksita, jotka voisivat olla luovan johtajan agendalla:

  1. 500 ajatusta, joista yksi idea johtaa  jollain aikavälillä uuden spinoff- yrityksen/ tuotteen/ palvelun/ osaston syntymiseen
  2. 500 idean tai yrityksen kartoittaminen, jotka jostain syystä voisivat toimia uhkatekijöinä tai vaarantaa yrityksen liiketoiminnan esim.  seuraavan viiden vuoden aikana

Janne painottaa artikkelissaan sen tärkeyttä, että luovan henkilön ei tulisi keskittyä pelkästään tuottamaan uusia ideoita. Puolet ajasta ​​tulisi käyttää riskienhallintaan ja mahdollisten uhkien kartoittamiseen. Nokia on ollut surullisen kuuluisa esimerkki organisaatiosta, joka ei hyödyntänyt luovuutta edellämainitulla tavalla. Yritys painotti liikaa olemassa olevien asiakkaidensa tarpeiden täyttämisen tärkeyttä sen sijaan että olisi keskittynyt tarjoamaan ratkaisuja niiden asiakkaiden ongelmiin, jotka eivät vielä ole heidän asiakkaitaan. Mitä sitten lopulta tapahtui Nokialle joka oli tunnettu upeasti suunnitelluista, hienoista tuotteistaan? Luovuutta ja luovien ideoiden tärkeyttä ei korostettu tarpeeksi. Se kostautui pitkässä juoksussa. Nokialla rakastuttiin sokeasti itse laitteeseen, eikä lainkaan siihen mitä mahdollisuuksia laite voisi tarjota. Lopulta ihannoitu laite vanheni ja muuttui hyödyttömäksi. Kuinka erilainen Nokian tarina olisi voinut olla, jos luovien johtajien osaamista olisi osattu hyödyntää?

Luovuus ei ole “ihan kiva juttu”, vaan pikemminkin “must have”; pakollinen tarve. Jotta olisi helpompaa siirtyä sanoista tekoihin, tässä on Jannen esittämät kuusi neuvoa, joilla ryhtyä rakentamaan luovuuteen panostavaa organisaatiota. Vinkkien tarkoituksena on välttää takertuminen asteittaiseen innovaatioon ja sen sijaan keskittyä tuottavaan luovuuteen!

6 Tips for your team to focus on to foster creativity. JANNE KYTTANEN

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ystävällisin terveisin

 

Suvi Lohilahti

Maker3D

css.php