Skip to main content

On ollut selvää jo vuoden 2009 finanssikriisin alettua, että markkinatalous ja kapitalismi tällaisenaan ovat tulossa vääjäämättä tiensä päähän. Muutos tuli jäädäkseen, eikä paluuta entiseen ole. Syyllinen markkinatalouden – sellaisena kuin me sen olemme oppineet tuntemaan- lopulliseen kuoliniskuun on COVID-19. Yksin tämä viheliäinen virus ei sentään täysin tilannetta aiheuttanut, vaan vanhoja ajattelutapoja kapitalismin suhteen oli kyseenalaistettu usealta suunnalta pidemmän aikaa. Voidaan sanoa että virus lähinnä viimeisteli väistämättömän. Niin tai näin, koronan vaikutukset asettavat ihmiskunnan uudenlaisten haasteiden eteen. 

Korona iski melkein kuin salama kirkkaalta taivaalta, vaikka WHO varoittikin viime vuoden syyskuussa tämän suuntaisen taudin leviämisestä sekä siitä että emme ole siihen riittävän valmistautuneita. Silti en usko että kukaan osasi realistisesti ennakoida kuinka nopeasti ja kuinka kovaa virus todella vaikuttaisi arkeemme ja yritysten toimintakykyyn. Kassakriisi tulee koskettamaan väistämättä suurinta osaa yrityksistä. Ei kai voi liiaksi painottaa sitä, että on todella tärkeää että yritykset  hoitavat laskujen maksun ajallaan.

Tulevaisuudella voi spekuloida loputtomiin. Tärkeämpää on elää tässä ja nyt, selvitä normaalista arjesta. Kohdallani se tarkoittaa sitä että jatkan töissä mahdollisimman normaalisti. Vastaan yrityksessämme henkilöstöhallinnosta, operatiivisesta toiminnasta, kehityksestä ja taloudesta. Huomasin googlettavani työhöni liittyviä arkisia kysymyksiä poikkeustilan ja -olosuhteiden myötä, sillä kaikki tähän liittyvä on minulle uutta. Keinoja voidaan joutua ottamaan käyttöön nopealla aikataululla, joten voi olla hyvä valmistautua etukäteen jo eri skenaarioihin.

Työpaikalla kannattaa keskustella avoimesti viruksen vaikutuksista yritystoimintaan, toimintatapoihin sekä kuunnella työntekijän mahdollisia huolia ja pelkoja sairastumisesta. Henkilöstöä on hyvä pitää  kartalla siitä, missä mennään ja miten tilanteet muuttuvat.

Milloin ei palkanmaksuvelvollisuutta?

Korona aiheuttaa pelkoa ja se on täysin luonnollista.  Jos työntekijä on työkykyinen, mutta ei koronavirukseen liittyvän karanteenin vuoksi pääse työhön, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Myöskin jos tilanne on se, että työntekijä on työkykyinen, mutta tartunnan pelossa ei halua tulla työpaikalle, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole. Ehkä tällaisessa tilanteessa voisi miettiä vuosilomien käyttämistä? Etätyömahdollisuus on arvossa mittaamattomassa, mutta on selvää ettei jokaista työtehtävää pystytä hoitamaan etänä. Jäitä hattuun siis, pelolle on turha antaa liian suurta jalansijaa, vaikka varovaisuuden tärkeyttä ei saa väheksyä!

Lomautus 

Kun rahahanat kaikesta huolimatta ehtyvät eikä töitä ei ole enää tarjota, ei välttämättä ole muuta vaihtoehtoa kuin lomautus. Lomautus ei ole koskaan se ratkaisu joka lyödään tiskiin ensimmäisenä vaihtoehtona. Lomautusten nopeuttaminen tulee auttamaan kriisiin joutuneita yrityksiä. Tilanteen ollessa nyt poikkeuksellinen, yt-neuvotteluita ei myöskään tarvitse järjestää. Aina ei ole tarvetta lomauttaa henkilöä kokoaikaisesti ja esimerkiksi työaikaa voi sopia lyhennettävän työmäärän vähetessä. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet, että lomautetun ja irtisanotun omavastuupäivät poistetaan jotta palkansaajat saisivat nopeasti tuet. On hyvä muistaa että työttömyysturva laajenee koskemaan Suomessa väliaikaisesti myös yrittäjiä ja freelancereita.

Vaikka tilanne on erittäin vakava, on hyvä muistaa että ihmiskunta on koko historiansa ajan kärsinyt erilaisista kuolettavista taudeista. Kaikesta on selvitty ja niin selvitään tästäkin. On hyvä olla järkevän realistinen olemassa olevan vaaran suhteen, mutta välttää hysteriaa.

Älä ole levoton. Yleensä asiat menevät kohdalleen, kunhan malttaa odottaa.” –Tove Jansson, Aurinkokaupunki

Terveisin,

Suvi Lohilahti

COO – Maker3D